Vauva- ja leikki-ikäinen

Mikä oli ensimmäinen sanasi?

Tanja:anna ja ota

Marko:Äiti

Veera: ätä

Leo :i = maito

Anja: anna

Muistatko leikkejä jossa piti tunnistaa kehon osia?

http://www.youtube.com/watch?v=lXTpAcpYSyk

Muistatko kuka oli ,leikki-ikäisenä henkilö, jota ihailit?

Tanja: Isosisko(hän oli 12 vuotta vanhempi)

Marko: Eno, koska hänellä oli kevari.

Anja: Marja-kaveri, hän oli pari vuotta vanhempi ja pukeutui kauniisti.

Veera: Vanhemmat serkut

Mitä kasvatus asenteita(säännöt , normit) muista lapsuudestasi miten tuli käyttäytyä esim. ruokapöydässä?

Lautanen piti syödä tyhjäksi, ruuasta piti kiittää, ruokaa ei saanut sanoa pahaksi ja kaikkea pitää maistaa, ruualla ei saa leikkiä eikä sotkea, ruokapöydässä ei saanut olla leluja tai kirjoja/lehtiä, jos tarvitsi jotain pöydässtä piti kauniisti pyytää ja omat asitiat piti korjata pöydästä.

Ihanneammattisi lapsena?

Tanja: Suurperheen äiti

Marko: Näyttelijä tai poliisi

Veera: eläintenhoita/eläinlääkäri

Anja: Lääkäri/hoitaja

Lapsuuden muistelmia

Leon muistelmia:

Leolla on kaksoisveli nimeltään Kai

On oppinut 10 kk iässä kävelemään

Lempileikkejä olivat autoilla, kesällä polkupyörällä ajeleminen

Varhaisemmat muistot: kiipeily suurelle kivelle, josta putosi ja satutti jalkansa

 Kirkonrottaa leikittiin

Äiti halusi lapsilleen turvallisen ja ehjän perheen, koska itsellä ei sellaista ollut

Tanjan muistelmia:

On oppinut kävelemään 10 kk

 Ensimmäinen hammas 4kk isässä

 Lempileikkejä olivat nukeilla leikkiminen (7 lasta hoidettavana)

Mielikuvitus kaveri Toni, jonka kanssa syötiin karkkia ja juotiin limpparia

Maja leikit hoitokavereiden kanssa

Mieluisin satu oli Mauri Kunnas: Hui kauhistus

Varhaisimpia muistoja oli hoidossa kummitädin luona, jonne työnnettiin rattaissa ja sai Mikki Hiiri kellon lahjaksi

Merkittäviä tapahtumia lapsuusiässä: vanhempien ero, vanhempien sairaudet

 Anjan muistelmia:

On oppinut kävelemään vuoden iässä

Paljon kavereita naapuriston lapsissa, oma sisko 7 vuotta nuorempi

Oma nalle oli tärkeä pienenä

Viihtyi hyvin mummon kanssa viikonloppuja 10 – 12 vuoden iässä

 Markon muistelmia:

Olen oppinut kävelemään noin vuoden ikäisenä

Asuimme Vehkapurolla Haapajärven rannalla maaseudulla

Minulla oli paljon leikkikavereita, koska osa serkuista asui samalla maalaiskylällä

Lempileikkejä olivat autoleikit, poliisi ja rosvo leikit, uiminen ja snorklaus sekä jalkapallo

Olin vilkas ja liikunnallinen, joten pääsin aina loistamaan etenkin jalkapallossa ja myöhemmin  jääkiekossa

Veeran muistelmia:

Olen oppinut kävelemään vähän alle vuoden ikäisenä

Lempileikkejä oli eläinleikit ja lempilelu oli my little pony

Mieluisin satu oli satu leivoksia varastelevasta hämähäkistä, joka löytyi  mummolan satukirjasta

Naapurustossa oli paljon leikkikavereita

Varhaisin muisto on tuiki tuiki tähtösen laulaminen yhdessä äidin kanssa.

Aikuisuus ja vanhuus

Pohdi mitä suuria elämänmuutoksia voi liittyä aikuisuuteen ja vanhuuteen?
 - Perheen perustaminen ja lasten saaminen, työllistyminen ja työttömäksi jääminen
- Omien vanhempien sairastuminen ja kuolema
- Lasten aikuistuminen, lastenlapsien saaminen
- Ystävien sairastuminen ja kuolema
- Eläköityminen
- Puolison sairastuminen ja kuolema

Ensimmäinen suuri asia jonka aikuisena kohtaa on työpaikan löytäminen. Se ei välttämättä ole kovin helppoa, nykyään kun mieluummin laitetaan ihmisiä pois työpaikoilta. Saattaa kestää useita vuosia, ennen kuin löytää vakituisen työpaikan. Joidenkin kohdalla yleensä jonkun työpaikkan saaminen osoittautuu haastavaksi. Muuttaminen omilleen ja lopullin itsenäistyminen on aika vaikeata, jos ei pysty ansaitsemaan omaa leipärahaansa. Silloin on suuressa vaarassa masentua tai syrjäytyä, mikä asettaa lisää haasteita tulevaisuuteen.

Kun on saanut työpaikan niin yksi seuraavista haasteista on perheen perustaminen. Sekään ei ole niitä yksinkertaisimpia ongelmia. Olisi toivottavaa että kaikki löytäisivät jonkun jonka kanssa tulee jokapäiväisessä elämässä juttuun ja jonka kanssa kohdata ihmiselämän haasteet. Ja kun vuosia kertyy ja tarpeet vähitellen muuttuvat, niin olisi hyvä jos suhteesta voisi löytää uusia puolia. Parisuhde perustuu vapaaehtoisuuteen ja rakkauteen. Tarvitaan kykyä kasvaa ja ottaa vastuunsa. Valitettavasti erotilastot todistavat kuinka vaikeata on pitää yllä luottamusta ja kunnioitusta.

Myös mahdollisten lasten hankkiminen tuo omat haasteensa. Samalla se voi tuoda uudenlaisia ajatuksia omasta suhteesta vanhempiin. Ymmärrys omien vanhempien elämästä toivottavasti lisääntyy ja kykenee antamaan heidän virheensä anteeksi. Toivottavasti samalla pyrkii olla tekemättä samoja virheitä kuin he. Jossakin vaiheessa huomaa että vanhempien terveyden heikkenevän, ja lopulta päättyy. Samalla havaitsee ettei itsekään pysy ainiaan nuorena. Kun ikää tulee riittävästi, niin huomaa myös puolisonkin viereltä sairastuvan. Kaiken tämän keskellä vastaan tulee monenlaisia asiaoita joita täytyy pohtia. Maailmankuva muuttuu ja kehittyy. Pitää myös pohtia iankaikkisiakin asioita, miten niihin suhtautuu. Ja onko tyytyväinen vai katkera elämälle. Onneksi ihmisellä on kyky tehdä valintoja ja kasvaa moneen suuntaan, ja osaispa käyttää sitä kykyä ymmärryksellä.

Mitä yhteisiä leikkejä tai toimintaa sinulla oli isovanhempiesi kanssa?
Leikkipuistossa käyttäminen, napakelkalla ajelu, korttipelit, kalastaminen ja marjastaminen, musiikki ja käsityöt, kirkossa käyminen rippikouluaikana, pullien ja piirakoiden tekeminen, ulkosaunassa käyminen, savusaunassa käyminen, puutarhatyöt, makkaran paisto, varpailla tanssittaminen


Pohdi millainen on sinun tuleva onnellinen vanhuutesi?
- Fyysisesti että psyykkisesti terveenä
- Aktiivinen vanhuus (vanhusten kerhot, liikunta)
- Saisi asua kotona mahdollisimman kauan
- Mahdollisimman paljon sosiaalisia suhteita
- Hyvät suhteet omaisiin

Elämäntarina: Vieno Rento om. Huikuri

Vienon passikuva.

Perhe asui Kuusjärvellä, ja siihen kuului 13 lasta ja mummi.  Vieno syntyi vuonna 1929 ja oli perheen toiseksi vanhin lapsi. Talo oli pieni vain yksi huone. Lapset nukkuivat tuvan lattialla ja vain vanhemmilla oli oma sänky. Pienin lapsi nukkuivat viholaissäkissä ja isommat lapset kätkyissä.  Vauva otettiin pois säkistä vain syömisen ja pesemisen ajaksi.

Naisten työt olivat raskaita. Esimerkiksi pyykin peseminen oli työlästä: uunin edessä tuvassa pyykit pestiin ja tämän jälkeen ne vietiin huuhdottavaksi talvella kahden km:n päähän lammelle kelkalla korvossa. Talvella piti ottaa kirves mukaan, jotta jää saatiin rikki. Vaatteet valutettiin jäällä ja tuotiin takaisin kotiin, jossa ne ensin väännettiin kuivaksi, ja laitettiin kuivumaan joko vintille tai uunin eteen.  Vienosta tuli pian perheen lapsista se, joka huolehti nuoremmistaan. Kerran viikossa lauantaisin Vieno kylvetti siskonsa ja veljensä  savusaunassa. Eläinten hoito kuului myös naisväen töihin. Talossa oli muutamia lehmiä ja sikoja. Myöhemmin hankittiin myös lampaita ja kanoja. Eläinten juomavesi piti myös hakea lammesta ja se oli raskasta työtä. Äiti keskittyi eläinten hoitoon, ja Vieno sai huolehtia sisaruksistaan.

Vienon rippikuva.

Mummo ja hänen veljensä asuivat myös Outokummussa. Yksi veljistä muutti Amerikkaan ja toinen Turkuun. Mummo pesi pyykkiä vieraille työkseen. Lapsenlapset hakivat mummolle vedet ja polttopuut auttaakseen häntä. Mummo kutoi myös kankaita ja kasvatti myös lehmiä. Mummo oli myös kätevä kätilö, ja keitteli kasveista rohtoja erilaisiin sairauksiin.

Perheen isällä ei ollut aina töitä vaan hän kierteli monissa taloissa renkinä. Hän teki töitä aina muutaman viikon kerrallaan. Kun Outokummun kaivos avattiin, isä sai sieltä töitä, ja 10 kilometrin työmatka taittui polkupyörällä. Kaivoksen menestyksen myötä kaivosmiesten työolot paranivat. He saivat työpakalle ruoan ja pesutilat. Työ kodin ulkopuolella toi myös leveämmän leivän perheelle kotiin. Isä siirtyi valimon puolelle ja sai tehtyä kotiin myös paistinpannuja, kasareita ja maitoämpäreitä kotiin vietäväksi asti.

Vuonna 1939 alkoi valtio maksaa lapsilisiä. Tämä auttoi paljon perheen ruokatilanteeseen. Lapsilla oli paljon erilaisia tehtäviä kotona. He lakaisivat tuvan lattian aamulla ennen kouluun lähtöä ja tekivät erilaisia kotitöitä. Vanhimmat lapsista etsivät töitä kodin ulkopuolelta heti kun kynnelle kykenivät. Vieno jäi kotiin hoitamaan nuorempia sisaruksia. Ollessaan 19-vuotias Vieno karkasi kotoa äitinsä avustuksella Turkuun töihin. Hän oli kuullut tädiltään, että siellä olisi hyvä työpaikka tarjolla. Hän teki siellä karjakon töitä ja autteli keittiössä. Koti ikävä ajoi kuitenkin hänet puolen vuoden kuluttua takaisin kotiin. Hän sai kuitenkin tienattu potkurirahat kotiväelle.

Vaatetus oli huono kuntoista. Naisten hameet olivat riepuja ja kaikki oli itse tehtyä. Kesän aikana tehtiin ja korjattiin vaatteita talvea varten. Kesäisin ei juuri käytetty kenkiä vaan niitä säästettiin huonommille. keleille. Vaatteita lainattiin serkuilta ja apulaiset saattoivat lainata myös perheen lasten kenkiä töihin.

Sodan jälkeen perheeseen tuli suuri helpotus, kun talon pihamaalle tehtiin oma kaivo. Taloustöissä ja navetassa tarvittava vesi oli nyt helposti saatavilla. Myös peseytyminen ja pyykin pesu oli paljon helpompaa eikä vaatinut naisilta niin suuria ponnisteluja.

Vieno lähti isän kuoltua vuonna 1951 töihin Ruotsiin. Hän meni töihin olkatoppaustehtaalle ja samalla hän teki myös illalla toista työtä hotellissa, jossa hän tiskasi astioita. Keittiömestari huolehti tiskareiden hyvinvoinnista ruokkimalla heidät. Vieno oli töissä Ruotsissa 1,5 vuotta ja palasi takaisin kotiin äidin kerrottua ettei enää pärjää yksin kotona.

Vieno tapasi tulen puolisonsa Paavon työväentalolla vuonna 1952. Paavo oli töissä siellä piirisihteerinä. Nuorisokokouksessa Paavo kävi pyytämässä Vienoa tanssimaan. Myöhemmin Paavo pyysi Vienoa lavatansseihin marraskuussa, mutta Vieno ei sinne halunnut lähteä.  Paavo kävi Vienon luona kahvilla ja hän äitinsä vinkistä lähti toimittamaan mekkoa räätälillä ja tällä reissulla rakkaus leimahti. Paavo pyysi Vienolta osoitteen ja hän kirjoitteli Vienolle paljon kirjeitä. Talven ja seuraavan kesän he tapasivat tosiaan työväen kokouksissa. Elokuun viimeinen päivä he menivät kihloihin vuonna 1953. Häitä ei juhlittu rahan puutteen vuoksi. Perheen ensimmäinen lapsi Pirjo syntyi joulukuussa. Perhe muutti pian tämän jälkeen Paavon kotiseuduille Satakuntaan. Paavo lähti vuonna 1961opiskelemaan Moskovaan. Paavon perhe ei kuitenkaan ottanut Vienoa hyvin vastaan vaan hän päätti muuttaa pian takaisin Outokumpuun mummon mökkiin. Paavon palattua Moskovasta vuoden 1962 lopussa perhe muutti Joensuuhun, josta Paavo sai töitä. Pian perheeseen syntyi toinen lapsi Virva. Aluksi he asuivat vuokralla Utrassa, mutta pian ostivat Mutalasta mökin. Talossa oli aluksi vain kaksi huonetta, mutta taloa remontoitiin pikkuhiljaa isommaksi. Vuonna 1964 taloon tuli keskuslämmitys ja vesijohtovesi. Lasten kasvettua vuonna 1969 Vieno meni töihin leipomoon.

Videoita vauva- ja leikki-ikäisistä

http://www.youtube.com/watch?v=J8bKblC1yPc

Pienet kaksoset juttelevat keskenään

http://www.juutuupi.com/2013/02/vauva-heraa-unesta-kuullessaan.html

Lapsi herää uniltaan lempikappaleen soidessa(Gangnam style)

http://www.youtube.com/watch?v=o1M2UOFzhKk

Lapsi tanssii beyoncen tahtiin

http://www.youtube.com/watch?v=_JmA2ClUvUY

Kaksospojat pitkä versio

http://www.youtube.com/watch?v=QWsrsKnGulA

Kaksospojat pienemmät 10 kk

Persoonallisuuden kehitys

Miten sinua lohdutettiin vauvana ja mihin rauhoituit?
Marko: rauhoituin tuuditukseen ja laulun hyräilyyn
Anja: rauhoituin lohdutukseen
Tanja: rauhottui rauhalliseen musiikkiin
Veera: tutti suuhun ja syliin
Leo: syliin ottaminen rauhoitti

Miten rauhoituit uneen?
Marko: rauhoituin tuuditukseen, laulun hyräilyyn ja "unisoittimen" ääneen
Anja: rauhoituin hyräilyyn
Tanja: tutti täytyi olla vielä 4 vuotiaaksi asti
Veera: iltatoimien jälkeen yksin pinnasänkäyyn, jos olin rauhattomampi niin tukan silitys ja kädestä pitely
Leo: yleensä rauhoittuin kun minut laitettiin nukkumaan veljien kanssa

Oliko sinulla omaa unilelua?
Marko: nallekarhu
Anja: nalle
Tanja: en muista
Veera: pupu
Leo: nalle

Millainen unilelusi oli ja oliko sillä nimi?
Marko: nallekarhu, mutta en muista sen nimeä tai oliko sillä nimi. Nimenä saattoi olla vain Nalle.
Anja: nalle oli unileluni, en muista sen nimeä
Veera: vanha virttynyt pupu
Leo: nalle, mutta sillä ei ollut nimeä

Kuvailkaa tiimisi jäsenten temperamenttia
Marko on sosiaalinen, analyyttinen, pohdiskeleva ja rauhallinen.
Veera on sosiaalinen, ahkera, toimelias, analayyttinen ja empaattinen
Tanja on sosiaalinen, iloinen, empaattinen ja ahkera.
Leo on sosiaalinen, rauhallinen, analyyttinen ja empaattinen.
Anja on sosiaalinen, äidillinen, empaattinen ja ahkera.

Oliko se jo vauvana tunnistettavissa?
Marko: oli vauvana jo pohdiskeleva ja haaveilija.
Anja: minulla oli jo lapsena paljon kavereita ja pidin nukeilla leikkimisestä paljon.
Leo: Ei ollut
Tanja: valvoin paljon vauvana ja olin seurallinen,joten sosiaalisuus näkyi varmaan jo silloin.

Etsi sananlaskuja, jossa viitataan persoonallisuuteen
Ahneelle kaikki luonnollinen on liian vähän.
- Seneca
 Ajatuksillamme teemme maailman.
- Buddha
 Antaminen on todellista omistamista.
- Charles Spurgeon
 Epäröinnin kynnyksellä kysy kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä?
- Tommy Tabermann
http://hipit.fi/mietelauseita-ja-aforismeja-elamasta-elamanviisauksia

Kognitiivinen kasvu ja kehitys

Riemastuttavia kommenteja vauvakirjastasi
- Kaatoi puurolautasen päähänsä
- Äpäkä äppä = etpäs saa kiinni
- 4-vuotiaana yöllä klo 3 halusi saada äidin leikkikaveriksi. Tuumasin äidille vakaasti "minua ärsyttää tuo jatkuva nukkuminen". Vähän ajan kuluttua herättelin hyvin lempeästi ja lupasin pahvisen postilaatikkoni omaksi. Kun äiti tuumasi ettei tule kauppoja, ärjäisin kovalla äänellä: " nyt minä kyllä sanon perkele".

Mikä oli ensimmäinen sanasi?
Marko: äiti
Leo: ei ole muistissa, puheen kehitys viivästyi kun oli kova kiire leikeissä
Veera:ätä
Tanja: anna ja ota
Anja: anna oli ensimmäinen sanani.

Lempilelusi taaperoikäisenä?
Anja: nukke ja nalle olivat lempilelujani lapsena.
Marko: punainen paloauto, jonka serkku vei.
Leo: auto
Veera: my little pony
Tanja: Toni poika-nukke, joka varastettiin myöhemmin

Varhaisin muistikuva lapsuudestasi?
Marko: kun konttasin vanhempien sängyllä äidin syliin.
Anja: naapurin kissan silittäminen on ensimmäinen muistikuvani lapsuudesta.
Tanja: kun menin kummitädin luo hoitoon, muistan kun hän työnsi minut rattailla sinne, ja sain häneltä lahjaksi mikkihiiri herätyskellon.
Veera: laulettiin äidin kanssa olohuoneessa tuiki tuiki tähtöstä.
Leo: putoaminen isolta kiveltä 

Mieluisin satusi alle kouluikäisenä?
Marko: Viidakokirja.Viidakkokirja kertoo Mowglista, joka on pienenä joutunut susien kaitsemaksi. Kun Mowgli on kasvanut isoksi, leopardi Bagheera käy hänen kanssaan matkaan tavoitteenaan saattaa Mowgli takaisin ihmisten pariin. 
Veera: Minttu kirjat ja Pupu Tupuna
Tanja: Yö autiolla saarella ja Hui Kauhistus

Mieluisin tv -ohjelmasi alle kouluikäisenä?
Pikkukakkonen: http://www.youtube.com/watch?v=MpwsjtoifJ0
Nukkumatti: http://www.youtube.com/watch?v=tm8UEPHhadc
Peukaloisen retket: http://www.youtube.com/watch?v=hpewYjXCcQ4